 |
| Kimi Räikkönen Saksan osakilpailussa 2016. Copyright: minä. |
One more year, Kimi. One more year, Kimi. One more year, Kimi.
Viimeisen kauden piti olla jo 2015. Vuotta myöhemmin sen piti olla 2016. Kaiken tämän päälle sen piti olla 2017. Toisin kävi, vuoden 2007 Formula Ykkösten maailmanmestari laittoi vielä kerran nimensä vastatulostettuun sopimuspaperiin ja toimii Ferrarin toisena kilpakuljettajana kaudella 2018.
Tietyt lajin parissa toimivat asiantuntijat ovat vuosien varrella epäilleet suomalaisen kilpailukykyä. Heti alkuun voidaan kuitenkin todeta, ettei "hidas" kuljettaja aja Monacossa paalupaikalle.
Kimi Räikkönen on edelleen tarpeeksi nopea kuljettaja Ferrarin toiseen autoon, hyvänä päivänä jopa voittotaisteluun. Maailmanmestariksi en valitettavasti enää jaksa Räikköstä nähdä. Eikä tämä johdu iästä, ei laisinkaan.
Ajatellaan. Eikö niin, että Lewis Hamilton, Sebastian Vettel, Max Verstappen, Valtteri Bottas ja Daniel Ricciardo päihittävät kokonaiskuvassa Räikkösen? Tällä kokonaiskuvalla tarkoitan kisaviikonlopun päiviä lauantai ja sunnuntai.
Räikköseltä puuttuu MM-taistelun kärkipään sijoituksiin vaadittava tasaisuus. Aika-ajoissa näemme silloin tällöin muutamia "suonenvetoja", mutta kovin usein sijoitukset painuvat kolmen parhaan ulkopuolelle. Sen lisäksi kisavauhtikaan ei viime kaudella vakuuttanut.
Puhutaan edelleen tuosta kokonaisuudesta. Startit. Verstappen ja Ricciardo ovat mullistaneet F1-osakilpailuiden ensimmäiset kierrokset. Red Bull kuljettajien aggressiivinen ajotyyli yhdistettynä ylivertaiseen taktiseen laskelmointiin hakee vertaistaan. Keneltä muilta olemme viime vuosina sisämutkan "syösyohituksia" nähneet? Emme keneltäkään.
Räikkönen on sen sijaan ollut starteissa kuin unessa. Aggressiivisuus loistaa poissaolollaan ja suomalaiskuljettaja häviää sijoituksia suoraan sanoen järkyttävällä tavalla kilpailijoihin nähden.
Nuorten kuljettajien akatemia puskee päälle
Kaikilla suurtalleilla, niin Ferrarilla, Mercedeksellä, Red Bullilla, kuin Mclarenilla on oma nuorten kuljettajien akatemia. Kolmelle viimeisenä mainitulla hanke on tuottanut konkreettisesti tulosta, Ferrari ei ole vielä omasta omenapuustaan saanut yhtäkään omenaa syötäväksi.Missä vika?
Järjestelmässä. Tässä kohtaa joudumme valitettavasti palamaan syksyn 2014 tapahtumiin, jonka seurauksena nuori tulevaisuuden Ferrari-tähti Jules Bianchi menehtyi. Bianchille oli luotu reitti kohti italialaistallin autoa, mutta se katkesi liian aikaisin.
Sergio Perez valitsi aikoinaan Mclarenin ja katkaisi tällöin lopullisesti siteensä Ferrariin. Antonio Giovinazzistakaan ei ole tulevaksi Ferrari-kuljettajaksi.
Italialaistalli on kuitenkin nyt täysin uudenlaisen ajan edessä: sillä on ensi kaudella Alfa Romeo -brändillä ratsastava junioritalli Sauber, jossa ajaa heidän kuljettajakandidaattinsa kaudella 2019: Charles Leclerc.
Ferrari tiedostaa, ettei sillä ole enää varaa hukata omia kuljettajiaan. Mikäli Leclerc onnistuu tulevalla kaudella Sauberilla, on hän hyvin suuri uhka Räikkösen paikalle kaudeksi 2019. Tässä kohtaa uskon Ferrarin valitsevan monacolaisen, sillä pitkällä sopimuksella talliin sidotun Vettelin opissa hänestä kasvaisi tulevaisuuden Maranello-tähti.
Mikäli Leclerc epäonnistuu tulevalla kaudella, voi Räikkönen saada jatkosopimuksen kaudeksi 2019. Hänellä on kuitenkin perhe, joka kyllä kestää isän matkustamisen ympäri maailmaa. Mutta jos tuleva kausi ei tuo voittoja, riittääkö enää menestymisen nälkä? Räikkösen edellinen osakilpailuvoitto on Australiasta 2013.
Nämä ovat ratkaisevia kysymyksiä.
Kommentit
Lähetä kommentti